Historialliset yhteneväisyydet, aktiivinen kulttuuridiplomatia ja pohjoismaihin kohdistuva mielenkiinto ovat siivittäneet harvinaisen suomalaisurgrilaisen kielen, suomen suosiota keskieurooppalaisen Puolan akateemisissa piireissä.

Puolassa on neljä yliopistoa, joissa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria yliopistotasolla. Kyse ei ole kuriositeetista, vaan pitkän akateemisen perinteen, geopoliittisen kiinnostuksen ja Suomen ja Puolan välisen kulttuuridiplomatian tuloksesta – hiljaisesta mutta toimivasta yhteistyöstä, joka kuvastaa molempien maiden älyllistä uteliaisuutta ja kiinnostusta pohjoismaiseen maailmaan.

Näissä oppilaitoksissa suomen opetus on vakiintunutta ja rakenteellisesti organisoitua – ei satunnaista kieliharrastusta, vaan osa laajempaa opinto-ohjelmaa.

Taustalla tutkimustraditioita ja kulttuuridiplomatiaa

Syyt ovat historiallisia, akateemisia ja kulttuurisia – usein yhtäaikaisesti. Ensinnäkin ovat tutkimustraditiot. Erityisesti Varsovan ja Poznańin yliopistoilla on vahva perinne suomalais-ugrilaisten kielten tutkimuksessa, kuten unkarin, viron ja suomen. Suomen kieli edustaa ei-indoeurooppalaista mutta eurooppalaista kieltä, joka on relevantti vertailevalle kielitieteelle ja kulttuurintutkimukselle. Taustalla on myös suomalaista kulttuuridiplomatiaa. Suomi on kylmän sodan ajoista lähtien edistänyt kieltään ja kulttuuriaan Keski- ja Itä-Euroopassa osana pehmeän vaikuttamisen strategiaansa.

Tärkein toimija on EDUFI (entinen CIMO), joka on muun muassa rahoittanut suomen kielen lehtoraatteja ulkomailla. Se on myös tukenut akateemista vaihtoa ja liikkuvuutta. Suomi on myös lahjoittanut opetusmateriaalia ja antanut taloudellista tukea puolalaisille yliopistoille. Tämä vastaa Suomen laajempaa ulkopolitiikkaa, jossa panostetaan rajat ylittävään yhteistyöhön ja koulutukseen perustuvaan vaikuttamiseen.

Pohjoismaiset yhteiskuntamallit kiinnostavat

Viime vuosikymmeninä puolalaiset opiskelijat ja tutkijat ovat olleet yhä kiinnostuneempia pohjoismaisista hyvinvointivaltioista, ympäristöpolitiikasta, sukupuolten tasa-arvosta ja modernista pohjoismaisesta kirjallisuudesta. Yliopistot ovat vastanneet tähän kysyntään laajentamalla pohjoismaisten kielten opintoja, ja suomi on otettu mukaan kokonaisuuteen. Vaikka kieli eroaa muista Pohjoismaiden kielistä, se kuuluu kulttuurisesti samaan viiteryhmään.

Geopoliittinen ja akateeminen kiinnostus

Suomen kylmän sodan aikainen puolueettomuus, EU-jäsenyys ja vuosisatainen tasapainottelu Venäjän ja lännen välillä sekä NATO-yhteistyö ovat herättäneet kiinnostusta puolalaisissa akateemisissa piireissä. Poliittisen historian ja kansainvälisten suhteiden tutkijat näkevät Suomen pienenä maana, joka on onnistunut navigoimaan suurvaltojen puristuksessa. Myös suomalainen kirjallisuus, kuten Sofi Oksasen, Anja Snellmanin, Antti Tuomaisen, ja Katja Ketun sekä aiemmin Tove Janssonin ja Mika Waltarin romaanit, ja TV-sarjojen puolella Ivalo, englanniksi Arctic Circle, ja Aki Louhimiehen sarja Konflikti tarjoavat kiinnostavaa vertailevaa näkökulmaa.

Akateemisia projekteja ja suomalaisia lehtoreita Puolassa

Suomalais-puolainen yhteistyö suomen kielen opinnoissa on vakiintunutta.

  • International Autumn School of Finnish Studies
    Varsovan yliopiston koordinoima EDUFI:n tukema intensiivikurssi tuo yhteen puolalaisia, suomalaisia, tsekkiläisiä ja saksalaisia maisteri- ja tohtoriopiskelijoita. Kurssilla luennoivat johtavat suomenkielen ja suomalaisen kulttuurin tutkijat. Tutkimusluentojen ja työpajojen lisäksi kursseihin liittyy verkostoitumista ja jatkotutkimuksen käynnistämistä.
  • EDUFI Fellowship ja Team Finland Knowledge -ohjelma (TFK)
    TFK:n ja EDUFI:n ohjelmat tarjoavat apurahoja, liikkuvuusrahoitusta ja projektitukea Puolan ja Suomen yliopistojen yhteistyölle:
    – EDUFI Fellowship tukee puolalaisia tohtoriopiskelijoita ja nuoria tutkijoita 3–12 kuukauden tutkimusjaksoihin Suomessa.
    – TFK-ohjelma rahoittaa yhteisiä kursseja, opettajavaihtoa ja opetussuunnitelmien kehitystä suomalais-puolalaisessa yhteistyössä.

Dokumenttielokuvan opetus ladunavaajana

Useat suomalaiset opettajat ja tutkijat ovat vierailleet tai opettaneet Puolan yliopistoissa, usein EDUFI:n tuella. Esimerkiksi Jarmo Jääskeläinen, suomalainen dokumentaristi ja toimittaja, opiskeli Łódźin elokuvakoulussa 1960-luvulla ja opetti dokumenttielokuvaa myöhemmin YLE:n kirjeenvaihtajan tehtävänsä aikana Puolassa. Hän oli tärkeä osa varhaista suomalaista kulttuurivaihtoa Puolan akateemisessa kentässä.

Osa Suomen laajempaa kulttuuristrategiaa

Kaikki tämä on osa Suomessa vähemmän tunnettuun, maan pitkän aikavälin kulttuuri- ja koulutukselliseen vaikuttamistyöhön, maidenvälisen luottamuksen rakentamiseen kulttuurin avulla.

Puola on jo pitkään vastannut Suomen strategiaan myönteisesti – maalla on vahva akateeminen perinne ja kasvava kiinnostus pohjoismaisia yhteiskuntia kohtaan.

Suomen panosVaikutus Puolassa
EDUFI- ja TFK-ohjelmatVaihto, yhteisopetus, kurssikehitys
Autumn School -projektiVerkostoituminen ja tutkimusyhteistyö
EDUFI-stipenditPuolalaisten tohtoritutkimus Suomessa
Lehtorit kuten JääskeläinenKulttuurinen ja akateeminen vaihto