Joka viides vuosi pianomaailma suunnistaa Varsovaan, Puolaan, missä järjestetään kansainvälinen Fryderyk Chopin -pianokilpailu (Międzynarodowy Konkurs Pianistyczny im. Fryderyka Chopina). Tämä kilpailu omistautuu kokonaan yhden säveltäjän, Chopinin, tuotannolle — ei kosketa muihin säveltäjiin kuin poikkeuksellisissa tapauksissa.

Vuonna 2025 käynnistyvä 19. kilpailu (XIX) järjestetään 2.–23. lokakuuta Varsovassa kansallisen filharmonian tiloissa ja Teatr Wielkissa (Polish National Opera) päättävine palkintokonsertteineen. Ennen pääkilpailua kilpailussa oli esikarsinnat 23. huhtikuuta – 4. toukokuuta 2025.

Kaikkiaan 642 pianistia eri puolilta maailmaa haki mukaan, josta 162 pääsi esikarsintoihin, ja sieltä edelleen 84 kilpailijaa varsinaiseen kisaa . Monia kilpailijoita on hyväksytty suoraan pääkilpailuun voittojen kautta aiemmista kansainvälisistä kilpailuista, kuten Leedsistä, Miamista ja Hamamatsusta.

Tuomaristossa on mukana 17 nimekästä esiintyjää ja Chopin-osaajaa, ja tuomariston puheenjohtajana toimii yhdysvaltalainen Garrick Ohlsson.

Ohjelmallisesti kilpailu etenee kolmessa vaiheessa ja finaaliin pääsee rajattu joukko, jotka esittävät Chopinin konserttoja, mazurkkoja, sonaattia ja muita teoksia. Palkintoina on rahapalkintoja – 60 000 euroa voittajalle sekä laureaattikonsertteja ja maailmankiertue konserttiyhteistyökumppaneiden kautta.

Turisteille suunnattu Chopin-konsertti Varsovan vanhassa kaupungissa heinäkuussa 2025.

Tämän vuoden kilpailu on erityisessä valokeilassa, sillä se osuu lähelle Chopin-kilpailun 100-vuotisjuhlavuotta (juhlavuosi liitetään käynnistyksestä, jossa kilpailu oli ensimmäinen vuonna 1927).

Chopin-kilpailun juuret juontavat 1920-luvulle, jolloin puolalaiset kulttuurivaikuttajat halusivat palauttaa Chopinin merkityksen pianotaiteessa ja vahvistaa Puolan asemointia musiikillisesti. Ensimmäinen kilpailu pidettiin 1927, ja sen jälkeen kilpailu on järjestetty säännöllisesti, yleensä viiden vuoden välein, lukuun ottamatta sotavuosia ja erityistapauksia.

Useat Chopin-kilpailun voittajat ovat nousseet kansainväliseen maineeseen, kuten Maurizio Pollini (1960), Martha Argerich (1965), Krystian Zimerman (1975), Yundi Li (2000), Rafał Blechacz (2005) ja Seong-Jin Cho (2015).

Kilpailun merkitys on moninainen: se tarjoaa alustan huippunimille kasvaa, ja se myös ylläpitää Chopin-sävellysten keskeistä asemaa pianokonserttiohjelmissa. Lisäksi kilpailun arvovalta herättää kansainvälistä huomiota järjestäjäkaupungille Varsovalle ja pitää yllä arvostusta puolalaista kulttuuriperintöä kohtaan.

Chopin-kilpailu on maailman harvoja kilpailuja, joka keskittyy kokonaan yhden säveltäjän tuotantoon — tämä tiivistää kilpailun fokuksen ja vaatii osallistujilta syvällistä tuntemusta Chopinin tyyleistä, kansallisromantiikasta ja pianotekniikasta.

Chopin

Suomalaiset eivät ole menestyneet merkittävästi Chopin-kilpailussa. Toki Suomellakin on pianotaitureita, kuten vuonna 1995 Chopin-kisaan osallistunut Janne Mertanen. Hän on julkaissut Chopin-levyjä ja esiintynyt Chopin-ohjelmistoilla lukuisilla konserttilavoilla. Olli Mustonen on konsertoinut Chopin Instituutissa, muun muassa Varsovassa 2020 ennen itse pääsarjan kilpailua.

Chopinista on juuri valmistunut myös uusi elokuva, Michal Kwiecinskin ohjaama Chopin, Chopin! Elokuvat ovatkin mainio keino nostaa klassinen musiikki uusien yleisöjen suosioon. Mozart on viime vuosikymmeninä saanut suosioapua ainakin kahdesta elokuvasta: ensin Kellopeli Appelsiinista, sitten Amadeuksesta. Kiinnostavaa nähdä, millaiseen suosioon Chopin, Chopin! siivittää päähenkilönsä musiikin.

Miksei Helsinki-Vantaa ole Sibelius-lentokenttä?

Kansainväliset kilpailut toimivatkin kulttuuribrändinä ja nuorten muusikoiden areenana. Suomessa tunnetuin kansainvälinen musiikkikilpailu Suomessa on Jean Sibelius -viulukilpailu, joka järjestetään Helsingissä viiden vuoden välein. Vuonna 2025 Sibelius-viulukilpailu pidettiin 19.–29. toukokuuta Helsingin Musiikkitalossa ja Sibelius-Akatemian tiloissa.

Tänä vuonna kilpailun voittajaksi valittiin Sueye Park Etelä-Koreasta.

Sibelius-kilpailu voi osaltaan inspiroida keskustelua siitä, miten Suomi voisi vahvistaa omaa musiikkibrändiään – niin, että meilläkin olisi “Sibelius-kilpailun” rinnalla laaja pianokilpailu tai ainakin kunnia pienemmälle Chopin-tyyliselle kilpailulle.

Varsovassa Chopinin nimi kantaa paitsi kilpailua myös kansallista imagoa. Toisen maailmansodan jälkeenkin kulttuuri on ollut keskeinen keino rakentaa kansallinen identiteetti.

Tietojeni mukaan vain kaksi kansainvälistä lentokenttää on nimetty taitelijoiden tai säveltäjien mukaan: Varsovan päälentoasema on Varsovan Chopinin kansainvälinen lentoasema (puolaksi Lotnisko Chopina w Warszawie  WAW ) ja Unkarin pääkaupungin Budapestin Liszt Ferencin kansainvälinen lentoasema (unkariksi Budapest Liszt Ferenc Nemzetközi Repülőtér BUD).

Joitain vuosia sitten Suomessa keskusteltiin Seutulan eli Helsinki-Vantaan nimeämisestä Sibelius-lentokentäksi, mutta hanke unohtui – toivottavasti ei tekijänoikeuskiistoihin.

“Helsinki-Vantaa” eli HEL lentokentän nimenä on tylsä ja neutraali, toisin kuin Helsinki Sibelius Airport.

Lue lisää: