Yleisradion uudessa Yle Sunnuntai -keskusteluohjelmassa nähtiin viikonloppuna historiallinen hetki. Puolan Suomen-suurlähettiläs Tomasz Chłoń antoi pitkän, noin kymmenminuuttisen haastattelun suomen kielellä. Todennäköisesti kukaan mikään ulkovallan suurlähettiläs ei ole aiemmin esiintynyt sujuvalla suomen kielellä televisiossa, vieläpä pitkässä, turvallisuuspoliittisessa ja taloussuhteitakin käsitelleessä keskustelussa.

Puolan suurlähettiläs Chłoń ei tyytynyt kevyisiin kohteliaisuuksiin, vaan keskusteli vaivatta suomalaisyleisölle vaikeistakin aiheista: turvallisuuspolitiikasta, taloussuhteista ja Venäjän kasvavasta painostuksesta. Ylen toimittajan kanssa käyty keskustelu painottui viime päivien dramaattisiin tapahtumiin, kun Venäjä lähetti yhden yön aikana 21 droonia Puolan ilmatilaan.

Puola ampui osan aluksista alas muiden Nato-maiden tuella. Chłońin mukaan tällainen operaatio osoitti sekä Puolan oman puolustuksen että Naton toimivan tehokkaasti. Hän kuvaili tapausta selvästi vihamieliseksi ja tahalliseksi Venäjän toimenpiteeksi.

– ”Yksi, kaksi tai vaikkapa kolme droonia ei ole mitään yllättävää, mutta niitä tuli Puolaan yhdessä yössä 21.”

Suurlähettilään mukaan venäläiset droonit eivät saa Puolaa pelon valtaan. – ”Me emme pelkää. Olemme Natossa ja meillä on vahva oma armeija.”

”Ahtisaaren hetki” symboloi toivoa kriisissä

Haastattelussa Chłoń korosti, että Naton vastaus drooni-iskuihin toi mieleen presidentti Martti Ahtisaaren. Hän käytti ilmaisua ”Ahtisaaren hetki”, viitaten siihen, että kriiseissä on aina myös toivon elementtejä.

Nato julkisti perjantaina Eastern Sentry -nimisen operaation, jonka myötä useat liittolaismaat – muun muassa Tanska, Saksa ja Ranska – toimittavat Puolalle hävittäjiä ja muuta puolustuskalustoa. Chłońin mukaan tämä apu tuli nopeasti ja oli kokonaisuudessaan riittävää.

– ”Se tarkoittaa, että kriisissä on toivon elementtejä.”

Zapad-harjoitus ja Naton Iron Defender

YLE-haastattelussa käsiteltiin myös meneillään olevia sotaharjoituksia. Venäjä ja Valko-Venäjä aloittivat viikonloppuna neljän vuoden välein järjestettävän Zapad-harjoituksen, johon osallistuu noin 30 000 sotilasta. Harjoituksessa simuloidaan muun muassa Naton joukkojen tuhoamista.

Samaan aikaan Puolan puolella on käynnissä Naton Iron Defender -harjoitus, johon osallistuu vastaavasti noin 30 000 sotilasta. Chłoń vakuutti YLE:lle, ettei Puolassa nähdä tilannetta erityisen jännittyneenä: – ”Me olemme valmiita. Nato-liittolaiset ovat mukana.”

Suurlähettiläs, joka haluaa puhua suomea

Se, mikä tekee Chłońin esiintymisestä ainutlaatuisen, ei kuitenkaan ole pelkästään sisältö vaan myös kieli. Suomessa ei ole aiemmin nähty, että ulkomaan suurlähettiläs olisi esiintynyt näin laajasti televisiossa suomen kielellä, vieläpä niin, että keskustelun aiheina olivat kansainvälisen politiikan ja talouden ajankohtaiskysymykset.

Usein ulkomaiden lähettiläät turvautuvat englantiin tai tulkkiin. Nyt puolalaisdiplomaatti puhutteli suomalaisia heidän omalla kielellään – sujuvasti ja vakuuttavasti. Tämä tekee tapauksesta poikkeuksellisen myös Suomen diplomaattihistoriassa.

Chłońin valinta esiintyä suomeksi televisiossa voi nähdä eleenä, jolla hän haluaa tuoda Puolan lähemmäksi suomalaisia. Puolalaisen ja suomalaisen yleisön välinen yhteys rakentui tällä kertaa ilman välikieltä, mikä teki viestistä välittömämmän ja luontevamman.

Kyse ei ole pelkästään kielitaidosta, vaan myös poliittisesta viestistä: Puola haluaa osoittaa olevansa lähellä Suomea niin arvoissa kuin käytännön turvallisuusyhteistyössä, unohtamatta voimakkaassa talouskasvussa olevan Puolan kanssa avautuvista uusista yhteistyömahdollisuuksista.

Lue lisää: